torstai 15. joulukuuta 2011


malakiitinvihreää kohinaa suonissa
harhaisia, sekavia, vaarallisia unelmia 

saan joka ikinen päivä kuunnella sitä, että sinä syöt nykyään jo niin hyvin, näytät ihanalta lihavalta, sinulla oli silloin joskus niitä ongelmia. puhutaan kuin olisin olematon, vain näkyvä tiuku kaulassa. silloin tekisi mieli hypätä ensimmäisen vastaantulevan, vaimeaäänisen junan alle. koska unihiekkaisten silmien takaa ei vielä ymmärrä todellisuutta.


uusille lukijoille lämmin voimahalaus 

2 kommenttia:

  1. Voimahalaus sinne sulle, ymmärrän tunteesi, mutta toivon ettet koskaan silti hyppäisi junan alle♥

    VastaaPoista
  2. Hyvä kuulla että itsesuojeluvaistosi on tallella!
    Ja kiitos paljon kommetistasi. Toi oli aika hyvin sanottu, että elimistö haluaa kaiken ravinnon takaisin, mitä joskus on jäänyt saamatta...oon nimittäin huomannu sen myöskin.
    Voimia vielä takaisin♥

    VastaaPoista

Jokainen sana on merkityksellinen.
Vastaan kommenteihin blogiini.