perjantai 13. tammikuuta 2012

kuljen tiheässä sumussa

kaikki on niin kuin ennen;
kylmää, tunteetonta, valotonta, viiltävää
vain kuoreni muuttunut normaaliksi

eilen piirsin repalaisen ruusun verisuonettomaan ranteeseeni
ei kadonnut paha sielustani
söin juustoa niin paljon kunnes suola kirveli suuta
ja odotin nousevaa aurinkoa,
mutta nukahdin ennen helakanpunaista valonkajoa

1 kommentti:

  1. Kirjoitat kauniisti. Toivottavasti vielä voitat tuon kaiken pahuuden ja lakaiset möröt pois sängyn alta. Älä kuihdu, olet monelle niin rakas. ♥

    M

    VastaaPoista

Jokainen sana on merkityksellinen.
Vastaan kommenteihin blogiini.