lauantai 3. marraskuuta 2012

tänään pyörrytti. sydämen sykkeeni on levossa 110 (normaalisti 60). mietin, kuinka kauan pystyn enää käymään koulussa ja mitä tulee tapahtumaan muutamien viikkojen aikana.

tunnen riipivää kateutta kaikkia ihmisiä kohtaan kaduilla. kaikkia, jotka hymyilevät ja jotka suunnittelevat, että viikonlopulla juhlitaan, huomenna mennään kiinalaiseen ravintolaan. olisinpa osannut arvostaa silloin enemmän elämää.

katsoessani tänään ulos näin koivuissa riippuvat kastehelmikorut ja kuusten läpi sinkoutuvat auringon raidat - hetkellisen palan kauneutta. tänään on ensimmäinen kyyneleetön päivä.

rakkaus on kaikista suurin. se ei kuole koskaan. 





1 kommentti:

  1. lämmin halaus. Taistelen puolestasi täällä jossain kaukana.

    VastaaPoista

Jokainen sana on merkityksellinen.
Vastaan kommenteihin blogiini.