perjantai 1. maaliskuuta 2013

yöstä on tullut jälleen odotusta.
en uskalla vielä nukkua, kun olen jo monta yötä odottanut unta luomet luodinraskaina. uni tulee vasta monen tunnin kuluttua ja vie minut painajaisten saarelle. merenpinta nousee, ja minä hukun, hukun kammottavien unieni verikuohuun.

ulkona kaikuu aavemainen tuuli, vain elottomasti hymyilevä kuu katsoo minuun.

2 kommenttia:

  1. oon aivan rakastunut sun kieleesi. paljon voimia ja toiveikkaita ajatuksia sinne. <3

    VastaaPoista
  2. kiva, jos tykkäät :) olen vain itse tosi kriittinen kirjoituksiani kohtaan.
    kiitos paljon, jaksamista myös sinulle <3

    VastaaPoista

Jokainen sana on merkityksellinen.
Vastaan kommenteihin blogiini.