maanantai 28. lokakuuta 2013

en ole nähnyt päivänvaloa viikkoon. olen ollut sisällä, koska vointini romahti rajusti sitten viime postauksen.

viikko sitten sunnuntaina sairastuin flunssaan. otin ibuprofeenia kuumeiseen ja särkyiseen oloon. muutama tunti siitä oksensin. ajattelin, että se kuuluu tautiin.

siitä alkoi helvetti. joka kerta käydessäni makuuasentoon alkoi oksettaa ja vatsassa tuntui epämääräiseltä. öistä tuli unettomia, parhaimpina öinä nukuin kaksi tuntia. oksentamisen jälkeen tärisin sängyssä ja pidin silmiä kiinni, mutten pystynyt nukkua silmäystäkään.
perjantaina rakas sanoi, että nyt menet lääkäriin. menin terveyskeskukseen, mutta käännyin takaisin nähdessäni ylipitkän jonon.

lauantaina olin lopussa oksenteluun ja unettomuuten. vauva jutteli minulle suloisen hiljaa, kun itkin. mies soitti puolestani päivystykseen, mutta sieltä sanottiin, että joo oksennustautia on liikkeellä.
"täällä voidaan ottaa vain verikokeet ja määrätä pahoinvointilääkettä. tule sitten, jos et enää jaksa kotona."

varasin samalle päivälle ajan yksityiselle. hyvä kun sain selitettyä asiani lääkärille, kun olin nukkunut viimeisen kolmen vuorokauden aikana neljä tuntia.
lääkäri totesi mahaportin tulehduksen (kiitos 5 antibioottikuurin ja järkyttävien tulehduskipulääkemäärien). sain lääkkeet kuukauden ajalle. nyt en ole oksentanut, mutta olo on todella uupunut eikä ruoka maistu (ei ole maistunut kunnolla synnytyksen jälkeen).

toivon tämän olevan viimeinen pisara. olen vasta 20, minulla on ihana vauva ja mies ja soluni ovat vielä tuoreen kirkkaita. ei minulla pitäisi olla mitään tällaista. ei kenelläkään, ei.
haluaisin kirjoittaa jostain muusta, maalailla sanoilla kuin vesiväreillä, mutta tämä on tilanne edelleen.

18 kommenttia:

  1. Ylläri että tulehdukset tulee tollaisista antibioottimääristä, ne on kova isku kenenkä tahansa kropalle (terveen, sairan, huippu-urheilijan jne). Olen joskus sairastanut itse kovan hinkuyskän että oksensin joka kerta kun aloin köhimään.. Kuvauksesi palautti mieleen millaista tuskaa se oli. Nuivaa silti tuo päivystyspuhe, mutta eipä ne hoitsut kai oikeasti pysty asioille tekemään mitään, niin hienoa kuin tämä meidän nykylääketiede kuin onkin.. En keksi muuta piristystä loppuun kuin pikaista paranemista ja virtuaalihalauksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hinkuyskä kuulostaa kamalalta :< onneksi parannuit. <3
      niin, kyllähän nuo antibiootit tuhoaa kenen tahansa mahalaukun pidemmän päälle. toivon nyt vain, että tuo mahaportin tulehdus on oikea diagnoosi enkä joutuisi mihinkään tähystykseen. pelkään aina pahinta.
      kiitos paljon ihanasta kommentistasi <3

      Poista
  2. Paljon voimia ja siunausta, voin rukoilla puolestasi!

    VastaaPoista
  3. voi yritä pärjäillä ;___; niin epäreilua, että joudut kestämään noin paljon kaikkea, kun sinulla kuuluisi juuri nyt olla niin paljon onnea ja terveyttä! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin, älä muuta sano :(
      onnea minulla kyllä on, mutta ei terveyttä.
      yritän, onneksi on lääkkeet <3

      Poista
  4. Oikein pahalta tuntuu puolestasi. Toivottavasti tämä olisi kärsimyksen loppu ja saisit nauttia iloisin mielin vauvan ja miehen seurasta. Jaksamisia, olisit jo ansainnut parempaa.

    VastaaPoista
  5. kiitos paljon <3
    niin, toivon itsekin sitä enemmän kuin mitään muuta tällä hetkellä. neljä kuukautta sairastamista on pieni aika, mutta tuntuu isolta.

    VastaaPoista
  6. Voi kun sä jo pääsisit parantumaan! Minun mielestä tuo diagnoosi kuulostaa ihan järkevälle kun miettii noita oireitasi.
    Olen lukenut blogiasi lähes ensimmäisistä postauksista lähtien, olet niin hirmuisen lahjakas! Voimia sinne!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kuulostaa. Ite oon vaan alkanu liikaa epäilee lääkäreitä, kun niin moni on mennyt metsään diagnoosini kanssa.
      Kiitos aivan hirveästi. <3 ihana kuulla, että olet ollut niin pitkään mukana matkassani. :)

      Poista
  7. Voi kurjuuksien kurjuus, mä en toivoisi (eikä kukaan varmaan) sulle enää yhtään mitään uusia vastoinkäymisiä :-( Lämmin voimarutistushalaus ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos niin<3
      Ehkä tämä tästä vielä. :)

      Poista
  8. voi, kaikkea sinä joudut kestämään.. uskon vahvasti että vaikeuksien jälkeen tulee aina jotain ihanaa, se vie vain aikansa. paljon voimia arkesi keskelle. olet ajatuksissa<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ihana, sinäkin oot mun ajatuksissani.<3
      uskon myös samaan. :) sinullekin tulee vielä hyviä aikoja.

      Poista
  9. joka kerta ku postaat niin mulle tulee aivan kamala olo :( ei pienen vauvan äidin (tai ylipäänsä kenenkään) tarvitse kestää tollasta kamaluutta! oot mun ajatuksissa, jaksa nainen :) oot vahva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi, kiitos paljon noista sanoista. <3 :)
      kyllä mä jaksan.

      Poista

Jokainen sana on merkityksellinen.
Vastaan kommenteihin blogiini.