keskiviikko 27. marraskuuta 2013

ajattelin kirjoittaa muutaman sanan pienokaisestamme, joka on jo yli 4 kk. 

millainen vauva hän on?

- tyytyväinen, jos kaikki on hyvin. hymyilevä. kaunis poika.

pituus ja paino?

- 6380g ja 65 cm. 

mitä hän syö?

- alusta alkaen pieni on ollut täysimetyksellä ja on yhä. korviketta hän on saanut aika ajoin: ollessaan isovanhemmillaan hoidossa, tai jos olen joutunut syömään ei-sallittua antibioottia. maidontuotantoni on meinannut loppua rajun oksentelun myötä, mutta olen onneksi saanut jatkettua imetystä.
vauva syö n. 2 tunnin välein päivisin.

miten vauva nukkuu?

- yleensä hän suostuu nukkumaan klo 00-01 maissa (heh, muiden vauvat nukahtavat ihmisten ajoissa)  ja nukkuu klo 10 asti. herää yöllä 3-8 kertaa, joista 2 kertaa syömään. en välillä edes tiedä, kuinka usein hän herää, kun olen itse niin väsynyt. päivisin pieni nukkuu päiväunia (45 min) neljä kertaa. ei oikeastaan jaksa olla hereillä 2 tuntia enempää, vaikka joskus nukkuisikin 2 tuntia parvekkeella vaunuissa.

mitä hän osaa?

- kääntyä selältä mahalleen, nauraa ääneen, leikkiä leluilla ja syödä varpaitaan. erityisen mielekästä on, kun hän saa jonkun mainoslehtisen tai lahjapaperin tuhottavakseen. on hän kerran jo vilkuttanut panda-pehmolelulleen. 

tunnistaako hän jo sanoja?

- ainakin hymyilee aina, kun sanon hänelle joka päivä:
"isi tulee kohta kotiin."

onko täällä muita äitejä tai vauva-haaveilijoita?

maanantai 25. marraskuuta 2013

yritän elää, kuin mitään ei olisikaan. kuin olisin fyysisesti terve.
takana on noin kuusi tuntia unta, mutta en ole oikeastaan väsynyt. olen käynyt vauvan kanssa neuvolassa ja juonut inkivääriteetä. vauva on hymyillyt ylpeästi, kun on oppinut kääntyilemään selältä vatsalleen. olen aloittanut lukemaan Raamattua alusta tavoitteena lukea se loppuun. aurinkokin on kellertänyt taivaanrannassa.

huomenna toteutuu yksi pitkäaikaisemmista unelmistani. saan hukuttaa murheeni maailman upeimman artistin keikalle. ehkä joku arvaakin, kenen konsertti on kyseessä (?) 

tiistai 19. marraskuuta 2013

lääkäri ehdotti, jos kävisin psykiatrisella sairaanhoitajalla. meinasi lyödä ahdistuslääkityksen kouraan. vähän cipralexia hermostoon niin tulee parempi mieli. en tarvitse.
tuntuu hullulta, että menen sinne sanomaan: 
"mulla on ollut hengenahdistusta, yskää ja pahoinvointia neljä kuukautta."
hoitaja haluaa epikriisini polilta, jossa hoito loppui jo aikaa sitten. avataan vanhoja haavoja auki. miksi?
koska terveydenhuolto on juuri tätä. kaikki laitetaan mielenterveyden piikkiin, jos ei löydy somaattista syytä, jopa yskäkin.

nyt on ollut onneksi muutama parempi päivä. sakeaa ja märkää pimeyttä ulkona, mutta sydämessä ihmeellinen kirkkaus.

torstai 7. marraskuuta 2013

oireet (oksentelu, epämääräinen vatsakipu) ovat palanneet lääkityksestä huolimatta. oksettaa, oksennan, iho kutisee, laihdun (viikossa -3 kg). lääkäri sanoi, että olen kalpea ja kurkku on turvonnut. yleensä nukahdan vasta aamuyön viimeisinä tunteina.

lähete tähystykseen ja ultraan lähtenyt. en voi enää ymmärtää. olenko taas saanut väärän diagnoosin? todennäköisesti kyllä. pahinta on se, kun kukaan ei osaa sanoa mitään; elän jatkuvassa tiedottomuudessa.

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Linkitä blogisi - viisi upeinta

Pyysin teitä linkittämään blogejanne ja sainkin valtavan määrän erilaisia, persoonallisia ja kauniita blogeja. En valitettavasti valinnut blogeja, joita luen jo entuudestaan vaan halusin löytää uusia blogeja. Ehkä joskus teen postauksen jo lukemistani blogeista.
Tuntui pahalta valita vain viisi blogia (olisin voinut samantien valita 20), mutta aikani ei riittäisi niin monen blogin perehtymiseen, kun on tuo pieni tuhisija vieressä ja muutenkin.
Tämä oli mielenkiintoisin vaihe blogini historiassa, koska pääsin näkemään, millaisia lukijoita teitä siellä on. Olette aivan ihania, oikeasti. Lukiessani blogejanne (muissakin kuin näissä viidessä blogissa) aloin kyynelehtiä niin ilosta kuin surusta. Niin paljon erilaisia elämäntarinoita ja kohtaloita sekä kauniita ihmisiä.

Mutta tässä nämä viisi - eivät ole missään paremmuusjärjestyksessä. Yritin valita mahdollisimman erilaisia blogeja kaikista.




Chasing Coconuts oli yksi niistä blogeista, jonka kuvat ihastuttivat niin paljon, että kyyneleet alkoivat valumaan. Milla on aloittanut valokuvauksen vasta viime vuoden lopussa, mutta kuvista välittyy henkeäsalpaava tunnelma. Upeiden kuvien (voisivat olla jossain muotilehdessä) lisäksi blogista löytyy kauniin Millan asukuvia, vlogi-postauksia sekä musiikkia, jossa hän itse laulaa. Hänellä on tosi ihana ääni! Blogi on erittäin monipuolinen ja taiteellisen kirjoittajansa näköinen. 




"Seistiin sun parvekkeella kaksistaan. Oli kesäyö. Mulla oli pelkät rintsikat päällä ja sulla paita. Kello oli yksi. Me tarvittiin raitista ilmaa, koska haluttiin valvoa kello kolmeen. Katseltiin hämärää järvimaisemaa vierekkäin. Sanoit, että kaikki näyttää oudon violetilta ja ihmeelliseltä. -- 
Siirryttiin sisälle peittojen alle. Päätettiin, että meidän tulevassa kodissa makuuhuoneen katto on pelkkää lasia. Taivas on niin kaunis. Ja mä en varmaan koskaan saa susta tarpeekseni."

Vajaa parikymppinen kirjoittaja kuvailee Satellite mind-blogissaan pysähdyttävästi elämänsä pieniä hetkiä. Aiheet vaihtelevat rakkauden, onnen ja syömishäiriön välillä. Teksteissä on hyvin vahvaa elämänvoimaa, mutta myös kaipuuta ja surua. Erityisesti minua koskettaa hänen tapansa kuvailla rakkautta niin elävin sanoin. Tekstit ovat aika lyhyitä eli niitä on mukava lukea. Jotain samaa tässä on kuin minun blogissani.




Kynsisirkus-blogia (en saanut kopioitua banneria) kirjoittaa vuonna 82-syntynyt Kaisa. Hän tekee upeaa kynsitaidetta ja kuvaa sitä blogiinsa. Kaisa ei vain esittele kynsikuviaan vaan myös jakaa vinkkejä, miten hän onnistuu. Itse rakastan kovasti kynsien lakkailua ja hammastikkujen kanssa säätämistä, joten tämä blogi inspiroi kovasti. Hienoa on myös se, että kirjoittaja suunnittelee itse kynsikuviointinsa - lopputulos on siis persoonallista. Blogissa on myös välillä arvontoja.




Yleensä en ole niin lifestyle-blogien perään, mutta tämä blogi sai sydämeni sykkimään. Dream of Life-blogin kirjoittaja on 23-vuotias kaunis nainen Oulusta, jolla on harmaan hurmaava kissa. Asukuvien lisäksi Nina kuvaa kotiaan, kissaansa, ruokia - kaikkea elämäänsä liittyvää. Blogi on aito, kaunis ja ulkoasu valoisa.







Sini Marian blogia voisin kuvailla kahdella sanalla: värikäs ja syvällinen. Nuori nainen on kasvanut uskonnollisessa kodissa ja tehnyt henkilökohtaisen uskonratkaisun 11-vuotiaana. Usko Jumalaan tuo blogiin pintaa syvemmän raapaisun. 18-vuotias Sini on taiteellinen ja kaunis, ja se näkyy sekä hänen kuvissaan että kirjoituksissaan. Positiivisuus on tämän blogin avainsana. 

Kiitos vielä kaikille 

lauantai 2. marraskuuta 2013

voisin nukkua kokonaisen aurinkovuoden. unta tulee noin yhdeksän tuntia yössä (vauva herättää välissä 4-6 kertaa).  tämä on tosin väliaikaista, koska normaalisti rakkaan ollessa töissä nukun 6-7 tuntia katkonaisesti. silti mietin, onko tämä normaalia. olen niin uupunut koko ajan, että ajatus jonnekin lähtemisestä tuntuu ylivoimaiselta. voiko äitiys viedä kaikki voimat? pelottaa, että mitä jos taas uusi sairaus.

luisevat koivut ja mustelmainen utu peittävät maiseman. missään ei ole elämää.
iltaisin sytytämme asunnon kynttilämereen ja tänään ripustimme ensimmäiset valot ikkunaan. valoa on luotava, jos sitä ei muuten ole.

tänään vauva kuuli melankolista musiikkia. hän alkoi ääntelehtiä tuskaisasti ja kyyneleet vierivät pehmeitä kasvoja pitkin. piti ottaa syliin ja lohduttaa.
pelotti huomata, että hänessä virtaa samat herkkyysgeenit kuin minun veressäni. olkoon se lahja hänelle Jumalalta.