torstai 27. helmikuuta 2014

tiistai
peilinhohtoinen valo syrjäytti monen kuukauden pimeyden - kevät astui esiin yhdeksi päiväksi.
tuntui upealta kaivaa kaapista nahkatakki, pukea vauvakin hieman kevyemmin, lähteä ulos ja hengittää valoa ja märän maan tuoksua. oloni oli kevyt ja eteerinen. olisin kävellyt pidempäänkin, jos ei olisi ollut vaikea hengittää. 

niin, ultrassa varmistui, että minulla on struuma. se painaa jatkuvasti kaulaani, aiheuttaa hengenahdistusta, yskää, kuvottavaa oloa.
niin paljon henkistä kärsimystä viimeisen seitsemän kuukauden ajan. tulen hulluksi tämän kanssa.

unelmissani olen terve kesällä, olen vapaa, vapaa kivuista ja oireista. juoksisin iltalenkkejä metsässä, järjestäisin syntymäpäiväjuhlat tähtisilmälle, jonne leipoisin sinisen kakun.

keskiviikko
itse räpsimiä kuvia

päivällä käytiin yhdessä rakkaan kanssa kävelyllä vaunujen kanssa. illalla annettiin vauva muutamaksi tunniksi hoitoon, tehtiin yhdessä palaneita, mutta herkullisia laskiaispullia, popcornia ja katsottiin romanttistakomediahömppää.
harvoin tehdään mitään näinkään erikoista yhdessä, ja siksi tuntui eheyttävältä käpertyä toisen viereen ja vain olla, kelliä valtimoiden lämmössä. 

1 kommentti:

Jokainen sana on merkityksellinen.
Vastaan kommenteihin blogiini.