torstai 3. huhtikuuta 2014


en ole hetkeen kirjoittanut fyysisestä voinnistani, koska olen yrittänyt unohtaa sen ja keskittyä elämän pieniin onnen hetkiin. en myöskään tiedä, kuinka paljon teitä kiinnostaa lukea terveydentilastani.

mutta tässä se tulee taas: en ole terve vieläkään. kohta tulee yhdeksän kuukautta synnytyksestä, ja tässä ollaan vieläkin. äiti huomasi tultuaan auringon maasta, että vointini on huonontunut.

vaikka vauva-aika on ollut ihanaa, olen traumatisoitunut kaikesta, mitä olen joutunut kokemaan. alkaen siitä, että ensimmäisenä iltana kotona pienen käärön kanssa vointini romahti ja samana yönä todettiin kohtutulehdus sairaalassa. mutta se oli vasta alku kaikelle.
haaveilen toisesta vauvasta, onnellisesta vauva-ajasta, jota ei värittäisi tummanpuhuva sairauskierre, mutta en tiedä, miten kroppani kestäisi toisen raskauden. kukaan ei.

tällä hetkellä kärsin yskästä, toispuolisesta kurkkukivusta, paineen tunteesta kaulalla, jatkuvasta hapottomasta röyhtäilystä, kämmenien ja jalkapohjien kutinasta, kuoppaisista kynsistä.
pähkinänkuoressa sanottuna kukaan ei tiedä, mikä minulla on. struuma on, suurentuneita imusolmukkeita kaulassa, turvonnut kurkku, mutta jatkotutkimuksia ei tehdä vaan lääkärit odottavat. eihän sinulla voi olla mitään, kun veriarvot ovat näin hienot. ja sinä olet niin nuori.
pitäisi ottaa rahaa säästöstä ja mennä yksityiselle, mutta minkä alan lääkärille.

kuljen rajalla päivästä toiseen, hajoan toisinaan kristallinkirkkaaksi säröksi, kun oireet ottavat vallan enkä pysty keskittyä mihinkään yskiessäni keuhkot pihalle. mutta hetkittäin elän normaalia elämää unohtaen oireet.

olen asettanut itselleni tavoitteita, jotka ovat hajonneet toistuvasti: aion olla terve syksyllä, jouluna, sitten kun krookukset nostavat luumuntummat päänsä mullan alta. juhlapyhät ja vuodenajat ovat kiitäneet ohitse ja olen huomannut, että tässä olen taas. toivon liekki on tukahdutettu niin monesti, etten tiedä, kuinka jaksan enää taistella oman terveyteni puolesta.

ps. nyt voivat taas anonyymit kommentoida. 

8 kommenttia:

  1. Muistathan kultapieni, ettet itse ole valinnut sairastumista. Et voi sille mitään, että olet sairas ja väsynyt. Kaikki toivoisivat sinun olevan terve jouluun mennessä, mutta mikään ei ikinä ole varmaa. Ethän vain missään vaiheessa ala syyttää itseäsi sairastelustasi- et ole valinnut sitä tietä, ei kukaan ole, et vain mahda sille mitään, että näin nyt on. Sinuna miettisin ehkä niin ,että mikä oireista on hallitsevin ja sen mukaan lähtisin valitsemaan lääkäriä. Tai toki jos on pienikin ajatus mistä kaikki voisi johtua niin sen mukaan sitten. Hankala tilanne sulla tosiaan. Toivon tositosi paljon voimia ja tsemppiä sulle <3 Muistathan, että sulla on täysi oikeus olla rikki ja väsynyt. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi, kiitos ihanista sanoistasi jälleen tuhannen kerran. <3
      jos sulla olisi blogi, lukisin sitä mielelläni, kun olisi kiva tietää sinunkin kuulumisiasi enemmän.

      välillä syytän itseäni, mutta mihinkään en olisi itse pystynyt vaikuttamaan, estämään sairauksia.
      yskä on hallitsevin oire. sitä nyt ei vain tiedetä, aiheuttaako struuma sen. ultrakuvista sitä ei näe, pitäisi mennä röntgeniin, mutta eivät ainakaan vielä tee sitä tutkimusta. ajan kanssa katsotaan, lähteekö se pienenemään itsestään.
      ajattelin kokeilla gluteenitonta ruokavaliota yli kuukauden, kun olen lukenut siitä, että monet kroonisista oireista kärsivät ovat päässeet oireistaan sen avulla. esim. krooninen yskä ym.
      kiitos vielä niin paljon. <3

      Poista
  2. ja tosiaan röntgenit, thorax-kuvatkin otettu keuhkoista. spirometrialla poissuljettiin astma. keuhkoperäistä yskää se ei siis ole.

    VastaaPoista
  3. Hmh, hyvinkin erikoista etteivät lähde ottamaan siitä rtg:niä? ehkäpä yksityisellä ottaisi niin saisi tuohonkin asiaan varmuuden ja kun kuitenkin on jo selvästi kestänyt pitkään :/ kyllähän tuollaiseen täytyisi löytyä selitys.. Joo ei varmasti mitään menetettävää ole jos kokeilee asioita, mistä ihmiset ovat hyötyneet! Olen tosiaan joo kuullut paljon ruokavalion avusta kroonisiin oireisiin ja toiset tuntuvat hyötyvän kovasti akupunktiosta, vyöhyketerapiasta tms. Mutta kyllähän tuohon joku selitys ihan varmasti löytyy! :/

    Olen monesti aloittanut blogin kirjoittamisen, mutta jotenkin se on aina jäänyt. Tuntuu, etten osaisi tai uskaltaisi pukea kaikkia ajatuksia sanoiksi.. Mutta ehkä vielä jonain päivänä. Kirjoittelen kyllä paperille ajatuksistani, koska se on niin hyvä tapa purkaa kaikki tämä paine, mutta blogi voisi kyllä kummasti auttaa näiden asioiden kanssa painimisessa! Nyt tosiaan mulla on diagnosoitu krooninen kipuoireyhtymä, koliitti, ilmeisesti myös kilpirauhasen vajaatoiminta (joka voi johtua tämän hetkisestä tilanteesta) eli sitä nyt seuraillaan ja tosiaan nyt myös veriarvoissa häikkää jota ruvetaan selvittelemään.. ja kaikki tosiaan lähti niistä vaivattomana pidetyistä sappikivistä?! mietin joskus, että olisiko kaikki toisin jos sappea ei olisi poistettu, ehkä- tai sitten ei.. pitäisi vaan olla jossittelematta ja miettimättä, mitä jos. Jotenkin mullakin on vaan kumma tapa syyttää itseäni tästä sairastelustani ja tuntuu kuin olisin hurja taakka läheisilleni. Se on tosi rankkaa. Ja nyt myös hormonihoidot on aloitettu, että voidaan saada selvyys siitä onko lapsihaave täysin poissuljettu.

    On ihana aina huomata kun sulta on tullut postaus, koska mietin useinkin miten sulla menee. <3 mietin jo kerran s-postin laittoakin!

    VastaaPoista
  4. olis kiva, jos alottaisit joskus blogin. :) se vois olla terapiaa sulle kaikkien sairauksien osalta. kun tulee kirjoitettua tunteensa ylös, ne eivät patoudu sisälle. ja ihmiset, joilla on samoja sairauksia, voisivat saada sinun kauttasi vertaistukea kuten myös sinä heiltä. :)

    no huh.. kuulostaa kyllä hurjalta toi koliittikin kaiken päälle. ja kilpirauhasarvotkin heittää sulla. toivottavasti ne nyt olis jotain ohimenevää... mut jos se on vajaatoiminta, niin se on paljon vaarattomampi kuin liikatoiminta ja helpompi hoitaa. mulla oli onneks vaan kilpirauhastulehdus, joka aiheutti ohimenevän liikatoiminnan. mitä sulla on veriarvoissa?
    ootko miettinyt jotain gluteenittoman ym ruokavalion kokeilemista?

    niin, mä en tiedä miksi ei röntgeniä oteta. mulle endokrinologi sanoi, että struumani johtuu kilpirauhastulehduksesta ja ajan myötä sen pitäisi surkastua aika nopeasti. tai sitten ei. mutta toivottavasti. siksi eivät varmaan turhaan halua sädealtistaa mua vielä vaan seuraavat tilannetta.

    musta tuntuu myös, että oon hirveä taakka mun läheisilleni.. mun tapauksessa, kun kukaan ei tiedä tällä hetkellä mitään (en tosin ole näiden nykyisten oireiden kanssa mennyt lääkäriin, koska en vain jaksa, kun koko syksy tuli ravattua siellä).

    laita ihmeessä s-postia mulle <3 voisi olla helpompi kanava kirjoitella kuin näin blogissa. :) nyt menen vauvan perään. :D

    VastaaPoista
  5. Osaan kuvitella millainen henkilö on kirjoittanut blogin tekstit: nuori, kaunis ja vaatimaton. Vaikutat ihanalta ihmiseltä ja upealta äidiltä. Toivon sinulle kaikkea parasta ja terveyttä, älä koskaan anna periksi. Olet ajatuksissani ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos hurjan kauniista sanoista. :) <3 minulla oli anonyymikommentointi poissa käytöstä vuoden, ja näin ihana kommentti valoi uskoani, että maailmassa on vilpittömiä ja hyvää tekeviä ihmisiä. Sait mulle hyvän mielen sanoillasi, kiitos vielä. <3

      Poista
  6. osaat kirjottaa niin koskettavasti :') kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi! <3

    VastaaPoista

Jokainen sana on merkityksellinen.
Vastaan kommenteihin blogiini.