perjantai 20. kesäkuuta 2014

yöimetyksen lopettaminen

päätin lopettaa yöimetyksen vauvan ollessa vajaa 11 kuukauden ikäinen. niin kuin varmaan moni tietää, yömme ovat olleet alkusta alkaen todella rikkonaisia. viime aikoina heräiltiin 1-2 tunnin välein, rinta oli ainoa, millä hänet sai hiljaiseksi ja aika usein oli yöhuutokonsertteja eli vauva huusi ilman syytä 1-2 tuntia aamuyöstä. eihän kukaan sellaista jaksa pitkään. aika kriisissä ollaan oltu jokaisella elämän osa-alueella, kun kumpikaan meistä ei ole saanut tarpeeksi unta vuoteen.

iltarutiinit toistimme samaan malliin kuin ennen. iltapuuron jälkeen isi vaihtoi yöpuvun ja vaipan, minä imetin ja annoin korviketta lisäksi sängyssä. tähtisilmä on jo nukahtanut pitkään helposti vain pitämällä minua kädestä kiinni niin kuin nytkin. 

ensimmäisenä yönä huutoa kesti 1,5 tuntia. oli se kyllä yhtä sydämenraastetta, kun toinen huusi seisalteen pinnasängyssään: "änngä!" (anna maitoa).
aluksi laitoin tähtisilmän takaisin makaamaan sänkyyn ja sanoin päättäväisesti: "äiti ei anna yöllä maitoa. nyt nukutaan."
tarjosin kuitenkin vettä hänelle, koska ilmat olivat aika helteisiä.

pian opin, ettei kannata laittaa vauvaa makaamaan, koska hän ponkasi siitä takaisin ylös noin 30 kertaa. lopulta väsyttyään huutoonsa vauva meni itse makaamaan sänkyynsä luovuttaneena, sulki silmänsä ja sammui kuin saunalyhty. tavoitteenani oli, etten nostaisi vauvaa ollenkaan sängystään enkä ole sitä tehnytkään, vaikka kuinka olisi tehnyt mieli huudon aikana.
mieheni nukkui koko tämän ajan, tietämättä mistään mitään. ihailtavat unenlahjat.

toisena yönä maitohuutoa oli vain 10 minuuttia. 
kolmantena yönä huudettiin taas 2 tuntia. olin jo melkein luovuttamispisteessä, niin väsynyt, ja nälkäkin siinä ehti jo tulla, että oli pakko syödä yöpalaa valvomisrumban jälkeen.
kolmannesta yöstä eteenpäin maitohuutoa ei enää ollut. vettäkään en enää tarjonnut.

nyt tätä "unikoulua" ollessa takana 2 viikkoa vauva nukahtaa klo 22.30 ja herää aamulla klo 08.30-10.30 aikaan, yleensä klo 09 aikaan. alkuyöstä heräilyjä on yleensä yksi, kun kulta nousee ylös sängyssä huutamaan äitiä, ellen ole nukkumassa vieressä. mutta jos olen jo nukkumassa, heräämistä ei yleensä tapahdu.
klo 05 alkaen heräilyjä on 3-4, kunnes poika herää. auringon noustua nukkuminen on todella levotonta, vaikka meillä on pimennysverhot ja huone pimeä. periksi en ole kuitenkaan antanut. en anna maitoa kuin vasta klo 06-08 aikaan, jonka jälkeen jatketaan unia vielä hetki.

yöimetyksen lopettaminen rauhoitti öitämme kohtuullisesti. huutokonsertit loppuivat ja yöaikaan ei herätyksiä juurikaan ole. parhaimmillaan herätyksiä on ollut 3. yleensä 4-5.
no, ehkä viimeistään armeijassa poika nukkuu ensimmäisen yönsä putkeen.

5 kommenttia:

  1. Kuulostaa tosi rankalta. Toivottavasti pian jo helpottaa ja saat nukkua kunnolla :)

    VastaaPoista
  2. joo, onhan tämä aika rankkaa. onneksi välillä on parempia öitä ja tuskin tätä yöheräilyä enää kovin kauan kestää. :)

    VastaaPoista
  3. Sinnikkyydellä selviätte varmasti ja tuossa on jo hyvä alku <3 Meillä yöheräämiset loppuivat siinä ensimmäisen ikävuoden korvilla, ja päätimme silloin myös että yösyöntien aika on ohi. Klisee, mutta tiedän miten raskasta valvominen voi olla, mutta tiedän myös että se ei kestä ikuisuutta <3 Tsemppiä teille ja iloista kesää! :) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos paljon tsempeistä <3 ! se on aina helpottavaa kuulla toisen jonkun kokemuksen perusteella, etteivät yöherätykset ole ikuisia, vaikka ne siltä tuntuvat.
      aurinkoista kesää myös sinulle! :)

      Poista
  4. Hei, anteeksi että vastaaminen viipyi. Väsymys on kyllä tuttu tunne, kuten myös kova huoli pienestä. Me ei saatu koskaan oikein neuvolasta apua, mutta kun tutkin ja lueskelin tuntikausia iltaisin netistä, niin tulin siihen tulokseen, että apua on saatava. Yksityiseltä se sitten löytyikin. Maitoallergia todettiin altistuksella, muut ruuat ihan kotona kokeilemalla välttämis-altistusmenetelmällä ja yksitellen hakien. 24h pH-mittaus on myös tehty.
    Meidän poika on myös tosi herkkä, kaipaa paljon syliä ja läheisyyttä, öisin otan aina viereen jossain vaiheessa, kun haluaa kyhnätä ihan kiinni. Vaikka allergiajutut on nyt tasapainossa, niin edelleen silti heräilee. Jossain vaiheessa jonkinmoinen kevyt unikoulutus on varmaan meilläkin tarpeen. Upeaa, että teidän yöt ovat parantuneet noin paljon, selvästikin tuo unikoulu ja yösyöttöjen lopettaminen oli paikallaan. Meilläkin vähän helpotti tilannetta imetyksen lopetus tässä hiljattain vauvan täytettyä vuoden, tosin pullosta syö edelleen yöllä.. Jossain vaiheessa pitäisi siitäkin päästä eroon. Voimia kovasti ja tsemppiä tulevaan. <3

    VastaaPoista

Jokainen sana on merkityksellinen.
Vastaan kommenteihin blogiini.