perjantai 15. elokuuta 2014

lapsilukuhaaveesta

Aika monessa blogissa on ollut viime aikoina pohdintaa lapsilukuhaaveesta, joten päätin kopioida idean ja tehdä samanlaisen postauksen. Sain tämän ajatuksen mammapäiväkirja-blogista, joka on yksi lempiblogejani kategoriasta äitiyslogit. Niin aitoja tekstejä ja laadukkaita kuvia, kannattaa kurkata.


Olen ainut lapsi, joten en ole koskaan haaveillut vauvoista tai äitiydestä erityisemmin. Tähtisilmä oli meille yllätys. Epäsäännöllisten kuukautisten ja senaikaisen syömishäiriön vuoksi en osannut ajatella tulevani raskaaksi.

Mutta niin minä tulin ja sopeuduin ajatukseen äitiydestä. Vähitellen, pala palalta. Ja nyt minulla on jo vuoden ikäinen poika, jota ilman ei olisi merta eikä tähtiä.

Uskon, että näin on hyvä. Yksi lapsi, ei enempää. Lähinnä kyse on minusta ja peloistani. Olin 9 kuukautta synnytyksen jälkeen jatkuvasti sairas, kärsin vieläkin kroonisista oireista, jotka vaikeuttavat välillä elämääni.
Lääketiede ei lopulta löytänyt syytä, mikä sai kehoni menemään näin sekaisin. Minulle sanottiin, ettei raskaus taida sopia minulle, ja se on ehkä totta. Itse uskon, että yhdistelmä oli raskaus, stressi ja geneettinen alttius.

Raskautta en kaipaa. Synnytyksestä puhumattakaan. Muistan miettineeni synnytyssalissa, etten enää ikinä tahdo tuntea näin kuolemallista kipua. Kaipaan kuitenkin uutuuden hurmosta. Sitä, kuinka vauva kasvaa, potkuja alkaa tuntua, kaikki on kihelmöivän jännittävää. Vaikka olen kerran kokenut sen kaiken, en muista juurikaan raskaudesta. Luonto on pyyhkinyt kaiken vaikean pois mielestä.

Sekoan silti totaalisesti nähdessäni muiden  vauvoja ja kävellessäni lasten vaateosastolle voisin ostaa koko kaupan tyhjäksi. Minullakin on se horsmankirjoinen haaveeni toisesta vauvasta, vaikken järjellä tahdokaan. Tuntuu haikealta laittaa sivuun pieniä töppösiä, kun tiedän että tämä on ensimmäinen ja viimeinen lapseni. Jumala voi rohkaista mieleni, mutta tällä hetkellä tuntuu tältä.

Koska poikamme heräilee vielä monta kertaa yössä ja omat unet jäävät vähiin, ajatus toisesta lapsesta ei myöskään houkuttele oman jaksamisen kannalta. Unijaksoni on harvoin kolmea tuntia pidempi. Vaikka tiedän vaiheen olevan ohimenevää, se tuntuu silti todella rankalta. Rankempaa olisi kuitenkin, jos olisi toinen pieni vauva.

Tahdon antaa tälle lapselle kaikkeni, mitä voin sydämestäni antaa. Tahdon keskittyä jokaiseen hetkeen niin kuin minulla ei olisi enää yhtään päivää jäljellä. Olen monesti miettinyt, miten rakkaus, hoiva ja turva riittävät useammalle lapselle. Yhdessäkin on jo haastetta. En voi kuin ihailla äitejä, joilla on monta lasta, kuinka he tasapainoilevat arjen kanssa.

Mieheni haluaisi toisen lapsen. Mutta hän on sanonut myös, että koitetaan nyt ensin selvitä tästä yhdestä. En tiedä, olisimmeko onnellisempia, jos olisi useampi lapsi. Monet sanovat rakkauden vain kasvavan lapsia tullessa lisää. Mutta olemme onnellisia nytkin. Syvin onneni tulee omasta sydämestäni, siitä että olen ylipäätään äiti.

Mikä on sinun lapsiluku-unelmasi?

12 kommenttia:

  1. Minun on neljä. Vähintään kolme.. En vain tykkää raskaanaolemisesta, ja se, mihin saumaan lapset haluttaisiin, on niin hankalaa päättää.. ehkä sitä ei kuulukaan päättää itse. Ainakaan kokonaan. Haluaisin niin jo toisen. Onneksi mies toppuuttelee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi, ihana että haluut monta lasta<3
      se on kyl tosi hankala päättää, mutta niin kuin sanoit, ehkei sitä kuulukaan.
      en usko, että ikäeroilla on niinkään väliä. Tulee kun on tullakseen. :)

      Poista
  2. Kuulun ehkä vähemmistöön, mutta meille kaikki -siis oikeasti jokaikinen- lapsi joka alkuun lähtee, on tervetullut. Emme käytä ehkäisyä. Jos vauva lähtee alkuun, se on aina yhtä tervetullut ja rakas. Toki välillä on vaikeita päiviä, mutta uskon, ettei meillä sen helpompaa/vaikeampaa olisi, oli lapsia sitten yksi tai kymmenen. Sitäpaitsi nyt kolmannen vauvan kohdalla olen huomannut, että jotenkin kaikki vaan sujuu kerta kerralta helpommin ja itsekin osaa ottaa rennommin vaikka käsityötä toki enemmän onkin. Ehkä osasyy jaksamiseeni on myös se, että olen itsekin isosta perheestä ja aina tiennyt että haluan itsekin paljon lapsia jos se vaan on mahdollista. Joten meille riittää nämä kolme jos enempää ei alulle lähde, mutta viisitoistakin on ihan yhtähyvä luku ;) Minusta olisi aivan hirveä ajatus itse laittaa raja siihen, montako lasta haluan - en IKINÄ pystyisi itse päättämään että tämä on se viimeinen vauva!
    Mutta tokikaan en lähde tuomitsemaan muita ja heidän valintojaan. Me nyt olemme vain valinneet näin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, ihana valinta :) <3
      ja kiva kuulla, että nyt asiat sujuvat helpommin, kun on jo kokemusta useammasta lapsesta :) onnea uudesta vauvasta <3 !
      kyllä mäkin pitäisin jokaisen lapsen, jos näin kävisi että tulisin raskaaksi :) ei sitä koskaan tiedä, mitä tulee käymään ja ajatukseni voivat muuttua, mutta tällä hetkellä kun oma terveyskään ei ole kunnossa niin useampi lapsi tuntuisi vaikealta.

      Poista
    2. kiitos, tosin tämä uusi vauva on jo 8kk :D
      ja tsemppiä tuon oman terveyden puolesta taisteluun. ♡

      Poista
  3. Mulla on myös jäänyt tietyt traumat synnytyksen jälkeisestä puolesta vuodesta, kun olin todella huonossa kunnossa useampi sairaus päällekkäin, että se vaikuttaa valtavasti tähän.

    VastaaPoista
  4. Minulla ei ole kokemusta raskaudesta, saati synnytyksestä, ja kokemuksen karttuessa varmaan mielipidekin muuttuu. Mutta jos kaikki menisi hyvin, toivoisin vähintään kahta lasta, mieluiten kolmea-neljää. :)
    teidänkin vauva alkaa olla jo niin iso poika!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, paljon lapsia :) <3 kyllä mäkin siitä haaveilen välillä.
      Niin, se on jo pieni taapero, huh! Silti onneksi vielä vauva :)

      Hyvää matkaa sinulle sinne, tai siis elämänmuutosta <3

      Poista
  5. Jos joskus haluan lapsia, haluan kaksi. Uskon, että näin aikaa riittää molemmille lapsille, eikä lapset saa niin helposti ainoan lapsen ongelmia - huomionkipeyttä, ajatusta siitä että kaikki pyörii oman navan ympärillä jne. Sisarusriidat kasvattaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaksi on ihana luku, juuri sopiva <3
      kieltämättä itekkin haaveilen kahdesta toisinaan :) aika näyttää.

      Poista
  6. Mä en tiedä, yksi lapsi on taivaassa. Toinen matkalla maailmaan. :) aika näyttää kuinka monta mä haluankaan. En kumminkaan mitään suurperhettä, vaikka pienempänä niin halusinkin. :) vauvat on ihania, sitä en kiellä. <3 mutta tosiaan, aika näyttää. Tsemppihalit<3 -saana

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voimia ja rohkeutta sulle paljon raskauteen! <3
      kohta teidän pieni saapuu maailmaan. :) vauvat on kyllä niin ihania! Onneksi säkin oot vielä nuori, monta vuotta aikaa saada lapsia :)

      Poista

Jokainen sana on merkityksellinen.
Vastaan kommenteihin blogiini.