tiistai 26. elokuuta 2014

muistot heräävät eloon

arki on alkanut taas, puut pukeutuvat vähitellen topaasinkeltaisiin asuihin ja tuulen kosketus tuntuu kasvoilla viileältä. Muistissa on jälkiä menneisyydestä, ne heräävät eloon omenantuoksusta ja veden viilenemisestä. Niin kuin jokainen vuodenaika, tämäkin muistuttaa jostakin, mitä ei enää ole, jostakin mitä rakastin, vihasin.

Jumala tekee työtään sydämessäni ja niin myös mieheni. Hän, joka uskoi ennen itseensä, hän jonka kädet upposivat riippuvuuksiin, ahdistus kuulsi hänen pupilleistaan illan pimennyttyä. 
mieheni on muuttunut. Hän uskoo Jeesukseen. Hän ei enää vihaa elämää vaan rakastaa.

Sain profetian, josta olin ollut jo itsekin tietoinen sydämessäni. Mutta kun joku toinen puhuu sen sanoiksi, joka ei edes tiedä nimeäni, tuntuu uskomattomalta.
Jumalalla on odottamassa uusi mahdollisuus elämääsi. Hän aikoo käyttää lahjojasi siinä.

Tuntuu oudolta, että näin on tapahtumassa. Samaan aikaan vauva heräilee öisin parin tunnin välein huutamaan, olen väsynyt, ollut jo 13 kuukautta. voimavarani ovat vähissä, se heijastuu blogiinkin. Mutta jotenkin vain jaksan, koska tiedän, että tämä on vain maailma. Elämä, jota elän, on Jeesusta varten.

ne muistot. Olen herkkä niille, varsinkin vuodenaikojen vaihtumisten aikoihin. 
Muutamana päivänä syömishäiriö on ollut mielessä. Vain muutama sana, oletpa sä hoikka vaaditaan muistojen kelanauhan käynnistymiseen. syksy oli minulle liian monta vuotta suurenevia kupillisia appelsiiniteetä, lenkkipolkuja ja pahuuden hurmosta.
mutta pysyn vahvana, jatkan syömistä entiseen tapaan enkä vajoa enää.

4 kommenttia:

  1. Olen niin onnellinen sinun ja miehesi puolesta.. Syö vain, voi olla hoikka vaikka syökin :)

    VastaaPoista
  2. Voi, kiitos paljon <3 !
    mä syön kyllä, maha tuntuu vaan olevan pohjaton. :D

    VastaaPoista
  3. Tuli kyl vähä tippa linssiin. Kun siitä on kauan aikaa kun aloin rukoilla sun puolesta aina sillon tällön. Ja vaikka sillon oli vaikeeta uskoo, että kaikki palat loksahtais paikalleen, niin tänään saan lukee, että Iskä kuuli jokasen rukouksen.

    Kiitos. Annat mullekin voimaa jatkaa eteenpäin.

    VastaaPoista
  4. Voi apua, sä olet ihana! Oon seurannut sun blogia jo monia vuosia. Olin muistaakseni 13-vuotias löytäessäni blogisi. Nytkun katson miten olet selvinnyt ja miten Jumala on luonut uutta elämässäsi, onnen kyyneleet virtaavat kasvoilleni. Olen täynnä pohjatonta iloa, kun ajattelen tähtisilmää ja sinua. Ja koko teidän pientä perhettä. Älä anna maailman enään verhota sieluasi pimeään verkkoon, vaan anna valon työntää kaikki pimeä syrjään elämästänne. Sinussa on valo. Kaikkea hyvää ja paljon siunausta elämäänne <3

    VastaaPoista

Jokainen sana on merkityksellinen.
Vastaan kommenteihin blogiini.