sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Synnytyksestä


Viime synnytys oli kaikista jälkisairauksista huolimatta kuin oppikirjasta. Avautumisvaihe 8 tuntia, epiduraali, ponnistusvaihe 10 minuuttia ja vauva syntyi 4,5 tunnin päästä synnytysosastolle kirjautumisesta. Mitään ongelmia vauvan terveydessä ei ilmaantunut, lastenlääkärin mukaan hän oli harvinaisuus saavuttaessaan syntymäpainonsa imetyksellä jo kotiintumispäivänä.

Kolme päivää lapsivuodeosastolla olivat silti elämäni rankimmat, koska en nukkunut kolmen vuorokauden aikana kuin viisi tuntia. Kivinen sänky, käytäviltä kantautuvat vauvojen itkut, kätilöt, jotka eivät suostuneet ottamaan vauvaa yöllä muutamaksi tunniksi, että olisin saanut levättyä. Lapsivuodeosastoaika on tarkoitettu lepoon, mutta minun kohdallani se ei onnistunut.

Kotiutumis-iltana alkoi piikikäs vatsakipu ja pahoinvointi, takaisin sairaalaan, jossa todettiin kohtutulehdus. Olin jo synnytysosastolla valittanut kovia vatsakipuja, mutta minua lääkittiin systemaattisesti kipulääkecocktaililla, joten siksi tulehdus jäi osastolla huomaamatta.

Olen tällä kertaa ajatellut synnyttää polikliinisesti tai lyhytjälkihoitoisesti. Polikliinisessa synnytyksessä kotiudutaan 6-8 tunnin päästä synnytyksestä. Kriteerit ovat mm. terve uudelleensynnyttäjä, normaalisti sujunut raskaus ja synnytys, hyvävointinen äiti ja vauva. Kuulostaa ehkä hurjalta, mutta ulkomailla polikliiniset synnytykset ovat yleisiä.
Saattaa tosin olla, etten täytä kaikkia kriteerejä, koska epiduraali-ja spinaalipuudutukset estävät polikliinisen synnytyksen, ja toiveissani olisi jompi kumpi. Enkä tiedä, luokitellaanko minut "sairaaksi" kilpirauhasen vajaatoiminnan takia.

Lyhytjälkihoitoisessa synnytyksessä kotiudutaan 12-36 tunnin päästä kotiin. Käytännössä sairaalassa ollaan yksi yö synnytyksen jälkeen. Tämä kuulostaa ehkä parhaimmalta vaihtoehdolta, koska siinä ehtii olla yön tarkkailtavana, jos jotain vakavaa ilmaantuisi.

Nopeassa kotiutumisessa on paljon positiivista.
Tärkeimpänä, että saan nukkua ja levätä. Toiseksi esikoinen ei ole ollut minusta yötä erossa sitten vauva-ajan jälkeen, ja etenkin minulle tekee kipeää olla hänestä erossa. En halua olla sairaalassa eristyksissä kahdestaan vauvan kanssa, jos ei ole pakko. Haluan aloittaa mahdollisimman nopeasti uuden arjen ja ottaa esikoisen siihen mukaan.
En myöskään hyödy kätilöiden tarjosmasta tuesta, koska osaan vanhasta muistista hoitaa vauvaa ja imetyksestäkin tiedän paljon.
Viimeisimpänä hyötynä tietysti taloudellinen puoli. Sairaalassa makoilu ei ole ilmaista. Viimeksi lasku oli kolmelta vuorokaudelta noin 200 euroa, tosin meillä oli perhehuone silloin.

Onko täällä muita uudelleensynnyttäjiä, jotka ovat kotiutuneet nopeasti?

2 kommenttia:

  1. Hei onneks olkoon!!!! Oon super ylpee teistä!! Iso hali jostain kaukaa! ja hyvää joulua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tosi paljon <3 :)
      Hali sinne parempaan maahan, jos olet siellä :)
      Siunattua uuden vuoden alkua sulle! <3

      Poista

Jokainen sana on merkityksellinen.
Vastaan kommenteihin blogiini.