torstai 28. tammikuuta 2016

G50.0


Lääkäri on rauhallinen ja kuuntelee huolestuneen näköisenä.
"Et ole siis nukkunut yhtään viime yönä kipujen vuoksi?"
"En."
Neurologisia testejä. Kerron kaiken raadollisuudessaan: jatkuva vajaa kaksi viikkoa kestänyt, todella kova, polttava kipu toispuolisesti kasvojen, korvan, leuan, suun ja pään alueella. Veitsiä ohimolla. Tulineuloja poskessa.
Erikoislääkärin konsultaatio. Triptyl nostamaan kipukynnystä. Kiireellinen lähete neurologille.

En voi hymyillä, se sattuu. Minua ei voi koskettaa, sekin sattuu. Muut hoitavat lapsiani. Päivät kuluvat itkiessä. Rukouspyyntöjä.

Kolmoishermosärky. Miksi juuri minä yhdestä 10 000 sairastun pahimpaan mahdolliseen ihmisen kipudiagnoosiin? Jumala, miksi?

Elämää on vielä. Aion parantua. Joku päivä hymyilen ja kävelen meren rannalla vapaana kivusta.

6 kommenttia:

  1. Voi ei, tämä vetää kyllä todella surulliseksi. :( Minun sairauteni oli vielä harvinaisempi, mutta siihen ei onneksi liity mitään kroonista kipua. Toivottavasti saat avun kipulääkityksestä. Ja muistan rukouksissa sinua. <3

    Tällaisilla hetkillä on varmasti vaikea ymmärtää, miksi Jumala sallii tällaiset kärsimykset. Minäkään en osaa antaa siihen muuta vastausta kuin sen, että ne kuuluvat tähän elämään. Raamattu kuitenkin sanoo Jumalan olevan hyvä ja rakastava eikä Hän kiusaa ketään tai ole kenenkään kiusattavissa.

    Siunausta ja olkoon Jumala kanssasi!

    - Karo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä tää oli jo arvattavissa kun oireita alkoi tulla, mutta tää sairaus iski silti puun takaa. Luotin vahvasti siihen, että tämä toinen vauva-aika olisi uusi mahdollisuus minulle nauttia siitä terveenä. Mutta oon kiitollinen Jumalalle, että sain olla täysin terve ekat 2,5 viikkoa.

      Uskon yhä, että Jumalan tahto mua kohtaan on hyvä. Ja ei tämä ole kuin väliaikaista.

      Tähän on lääkkeenä epilepsialääkkeet yleensä. Saa nähdä, joudunko alkaa syödä niitä.

      Kiitos hirveästi, että muistat rukouksessa mua ♡ se merkitsee todella paljon.

      Poista
  2. Voi ei.. :( ainoa positiivinen asia tässä on, että syy kipuun löytyi. Voimia, ihan hurjasti voimia ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, onneksi sain näin nopeasti apua ja oli fiksu lääkäri. Kiitos tosi paljon. ♡

      Poista
  3. Voi ei, kävin lukee netistä tosta. Onko toi tullut nyt viimw synnytyksen jlkn vai oisko tää jo perua aikasemmista? Koita jaksaa, ja kerro ihmeessä jos voin auttaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää tuli nyt viime synnytyksen jälkeen. Ei oo aiemmin ollu vastaavia oireita.
      Voi kiitos paljon sinä ihana ♡ :) kyl mä vielä parannun!

      Poista

Jokainen sana on merkityksellinen.
Vastaan kommenteihin blogiini.