sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Mutta suurin niistä on rakkaus



Yksi suurimmista unelmistani on naimisiin meno. Avioliitto edustaa minulle puhtainta rakkauden muotoa. Se on kaunis pienoismalli Kristuksen ja seurakunnan välisestä suhteesta. Koska olen uskossa, Raamatusta kumpuaa syvin arvomaailmani.

Nimettömässäni lepää kihlasormus, vaikka tarina siitä onkin vähän absurdi. Minulla oli lahjakortti kultasepän liikkeeseen, ja ehdotin miehelleni, jos kävisimme ostamassa sormukset. Valitsimme valkokultaiset renkaat.
Olin jo pidempään, vuosia, odottanut kosintaa, mutta kun sitä ei kuulunut, ja lahjakorttikin oli menossa umpeen, päätin tehdä itse asialle jotain. Kuulemma tarkoitus oli ollut joskus kosia minua Rooman ikilämpimässä yössä, mutta vanhempani olivat ängenneet mukaan matkalle (sinänsä ei yllättävää) ja kuukauden päästä reissusta olinkin jo raskaana. Sitten tuli lapsi, toinenkin.

Olen löytänyt ihmisen, jonka kanssa haluan olla loppuelämäni. Meillä on ollut myrskyjä ja kriisejä, olemme joutuneet kohtaamaan yhdessä vaikeita asioita, ehkä enemmän kuin useammat tämänikäiset. Mutta pohjalla on aina ollut rakkaus, joka on kantanut vastarannalle, kuin huokea aalto.

Haluan sanoa Jumalan edessä tahdon. Haluan siunauksen liitollemme. En halua mennä naimisiin pikaisesti maistraatissa, vaan tahdon kirkolliset häät ja juhlan. Meidänlaiset häät.

Mieheni ei ole kuitenkaan valmis ainakaan tällä hetkellä, hänelle avioliitto on isompi asia kuin minulle. Olen iloinen, että hän pystyy kertomaan sen rehellisesti. En halua naimisiin vain oman unelmani vuoksi, vaan haluan Jumalan puhuvan myös hänelle, milloin on oikea aika.

Olen ollut välillä onneton asian vuoksi. Enkö ole tarpeeksi rakastettava? Jos yrittäisin vähän paremmin, rakastaisiko hän minua silloin enemmän?
Mutta nyt olen ymmärtänyt, ettei rakkaus riipu sen muodosta, eli sitten avo-tai avioliitossa. Ja Jumala täyttää rakkauteni ensisijaisesti, kaikki muu tulee jäljessä.

Elän synnissä, esiaviollisessa suhteessa. Raamatun mukaan olen menossa kadotukseen. Mutta meillä on armo, Jeesuksen sovitustyö ristillä. Ja sydämeni on muuttunut, koska tiedän nyt, mikä on oikein ja mikä väärin. Tärkeintä on katumus, syntien anteeksipyyntö.

En aikaisemmin nähnyt esiaviollisessa suhteessa mitään väärää, vasta pari vuotta sitten Jumala alkoi puhua minulle avioliitosta. Jos nyt voisin valita toisin, säästäisin ensisuudelmankin alttarille. Mutta mennyttä ei voi pyyhkiä pois, on keskityttävä tähän hetkeen. Enkä pyyhkisi toisaalta mitään. Koska ilman synnillisyyttäni, ei olisi kahta upeaa kiveäni, lapsiani.

Kaikella on tarkoituksensa ja oma aikansa. Jumalan kädet ovat tässäkin tarinassa mukana. Jos jonain päivänä haaveeni käy toteen, en ole menossa naimisiin puoliksi tuntemattoman ihmisen kanssa, en rakastumisen tunteesta vaan vilpittömästä rakastamisen tahdosta, että kerta toisensa jälkeen näen pimeässä kirkkauden ja päätän rakastaa huomennakin, ja tunnen hänen jokaisen äänensävynsä ja silmien tuikkeensa, jokaisen mielen särönsä ja hymyn kaarensa. Ja hän minun.


13 kommenttia:

  1. Kauniita sanoja :-) tää herätti kyllä ajatuksia! Varsinkin toi viiminen kappale iski. Oon aina ajatellut, että rakkaus ja hyvä parisuhde on ennen kaikkea päätös rakastaa toista aina, silloinkin kun toinen vihastuttaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana sinä, kiitos tosi paljon ♡ :) kiva, jos herätti ajatuksia.
      Joo, sitä se rakkaus ja parisuhde todella on. Siihen kaatuu moni suhde, kun ei osata tehdä päätöstä rakastaa. Ajatellaan, että toisessa on liikaa vikaa.

      Poista
  2. Koen sen tietynlaisena siunauksena, että tulin uskoon aika nuorena, jolloin tällaiset asiat ovat olleet minulle selviä jo ennen, kuin parisuhdeasiat ovat olleet minulle ajankohtaisia. Mutta onneksi Jumala voi kääntää meidän väärätkin valinnat lopulta hyväksi. "Joka on saanut paljon anteeksi, rakastaa paljon." Jos olisit ollut ns. "siivosyntinen", rakastaisitko niin paljon kuin nyt rakastat? Raskaat synnit usein herättävät meidät näkemään, miten paljon tarvitsemme Jeesusta. Monet ihmiset ovat tämän maailman mittapuulla hyviä, mutta Jumalan kriteerit ovat niin paljon ankaremmat. Onneksi Jeesus kykeni täyttämään ne, jotta mekin voimme olla kerran siellä, missä Isä on.

    En tiedä, piristääkö tämä sinua yhtään sairastumisesi keskellä, mutta tuli taas ylitettyä itsensä, kun menin kertomaan tunteistani kasvotusten yhdelle miehelle seurakunnassa (se "kaikkien kaveri"). Taino oikeastaan sen ei ollut tarkoitus olla tunteidentunnustamishetki vaan lähinnä kevyt heitto, että olisi joskus hauska nähdä, jos hänkin haluaisi. Menin kuitenkin tuossa tilanteessa niin jäätävään kipsiin, että punastelin ja änkytin niin paljon, ettei hänelle tainnut jäädä epäselvyyttä tunteistani. :DD Hahhah, mies ehti jo siinä sanoja hakiessani kysyä, haluanko sanoa asian tekstiviestin välityksellä. xD No pakithan sieltä ikävä kyllä lopulta tulivat -tosin todella asialliset ja kiltit sellaiset. Mies kysyi vielä illalla, että enhän pahastunut, jos hän ei osannut kovin hienosti ilmaista itseään. Olin yllättynyt, että hän moista kysyi, koska hän minusta hoiti tilanteen todella hienotunteisesti. Ihana kuitenkin, että kysyi tuolla tavalla jälkeen päin ja kertoi, että haluaa olla edelleen kaveri kanssani. :)

    - Karo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se on kyllä siunaus sulle, että oot tullut nuorena uskoon. Olen mäkin aina uskonut Jumalaan, mutta vasta viime vuosina oon herännyt Raamatun arvoihin. Mä todella ymmärrän nyt, miksi Jumala on asettanut avioliiton. Siksi, ettemme rikkoisi itseämme esiaviollisissa suhteissa. Tohon sun kysymykseen en osaa vastata tarkkaan, kun en tiedä, millaista elämä olisi jos olisin ollut "synnitön", mutta uskon ainakin että omat virheeni ovat saaneet mut kallistumaan enemmän Jumalan eteen.

      Olit tosi rohkea, kun uskalsin kysyä miestä ulos. :) olisin varmaan itekin lehahtanut punaiseksi tilanteessasi. Onneksi mies oli sulle kohtelias ja kiltti. Ehkä Jumala halusi näyttää sulle, että rohkeudesta seuraakin jotain hyvää kaikkien ikävien kokemustesi jälkeen. Ole siunattu ♡

      Poista
    2. Vaikka se onkin siunaus, en aina koe sitä niin. Tämä voi kuulostaa hölmöltä ja melkein tuntuu pahalta myöntää, että joskus jopa "toivon", että olisin tullut myöhemmin uskoon, jotta olisin ehtinyt kokeilla asiat, jotka kuuluvat muiden ikäisteni elämään. Kiusaukset ovat välillä nimittäin todella kovat -erityisesti seksuaalisuuteen liittyvän alueen kiusaukset. Se on varmasti monille vaikea alue tässä seksin täyteisessä maailmassa, mutta minulle se tuntuu olevan tällä hetkellä kiusauksista suurin. Se on yksi syy, miksi minusta tuntuu vaikealta odottaa tulevaa puolisoani.

      Tuskin se olisi tehnyt minua onnellisemmaksi, vaikka olisin ehtinyt kokea esiaviollisen suhteen. Todennäköisesti olisin rikkinäisempi ja olisin niin sanotusti kantapään kautta oppinut, miksi Jumala on säätänyt avioliiton. Ihmisessä asuu tietynlainen kapinahenki: "Onko Jumala todella sanonut..?" Yritän kuitenkin olla kuuliainen Jumalan tahdolle. Hän on antanut käskyt meidän parhaaksemme kaikessa viisaudessaan. Kai se on sitä jumalanpelkoa, etten ole langennut esiaviolliseen seksiin -tosin eipä siihen ole ollut todellista mahdollisuutta. Silti se tuntuu pahalta, että sydämessä on tämmöisiä haluja: esimerkiksi mielikuvissani haluaisin mennä baarin ja päästä läheisiin tunnelmiin jonkun miehen (erityisesti tämän salaperäisen tyypin) kanssa. Näiden kiusausten takia kierrän baarit kaukaa, vaikka ne eivät itsenään paikkoina ole erityisen syntisiä.

      Puh, oli pakko avautua. Nämä ovat sellaisia asioita, joista ei kovin helposti kehtaa puhua. Saatan pyytää uskovien illoissa rukousta kiusausten puolesta, mutta en oikein halua määritellä tarkemmin. :D Ehkä pitäisi rohkaista mielensä ja sanoa reilusti asiansa niin tämä ei olisi sellainen tabu.

      - Karo

      Poista
    3. Olen varma, että sellaisia ihmisiä, jotka pysyvät maan päällä hurskaina, odottaa taivaassa isommat "rikkaudet". Kai tästä on Raamatussakin puhuttu?
      Uskon, että on todella hankalaa pysyä lujana etenkin tällaisena aikana, kun maailma on täynnä päihteitä ja seksiä. Ja jo koulujen seksuaalivalistuksessa puhutaan, että nuoruuteen kuuluu kaikenlainen kokeilu, eikä ole väliä onko seksiä miehen vai naisen kanssa. Oletusarvo on synti. Ei tosiaankaan lähdetä siitä, että seksi kuuluu avioliittoon miehen ja naisen väliseen rakkauteen.
      On mullakin haastavaa elää tässä maailmassa. Joskus kaipaan baari-iltoja. Ehkä eniten ystäviä, jotka viettävät sitä elämää. Viimeisen vajaa 4 vuoden aikana olen käynyt kerran "viihteellä" eli toisin sanoen join kaksi siideriä. Nyt oon viime aikoina sortunut pari kertaa tupakkaan, koska on ollut niin paljon ikäviä asioita, että on ollut pakko purkaa johonkin ahdistusta. Joka kerta Jumala varoittaa mua, että älä tee sitä. Se omantunnon ääni päässä on vain vahvistunut uskossa kasvamiseen myötä. Oikean ja väärän erottaa tosi hyvin.
      Musta on hienoa, että pystyit avautua mulle näin. Pysy vahvana, oon sanonut tän ennenkin. Tuleva miehesi iloitsee jo kauneudestasi. ♡ oli varmaan sekavaa tekstiä, mutta voin syyttää lääkkeitä. :D (nykyään voin laittaa lähes kaiken niiden syyksi, heh).

      Poista
    4. Ei ollut sekavaa, vaan jälleen kerran todella rohkaisevaa. :)

      Varmasti meille kenellekään ei ole helppoa elää tässä maailmassa. Kiusauksia on joka puolella, mutta onneksi Pyhyä Henki antaa voimaa kestää. Toisaalta olen myös todennut, ettei ole viisasta yliarvoida omia kykyjään vastustaa kiusauksia laittamalla itsensä ehdointahdoin vaikeisiin tilanteisiin. Juuri eräs ystävini kertoi, että oli langennut seksiin poikaystävänsä kanssa. Meillä oli ollut juuri aiemmin puhetta siitä, onko välttämättä viisasta nukkua poikaystävän kanssa vierekkäin (hänen tapauksessaan kaverillani oli kaiken lisäksi mahdollisuus yöpyä poikaystävällään vieraillessaan poikaystävän siskon luona).

      Ennen minulla oli todella vähän uskovia kavereita. Nykyään heitä on enemmän kuin ei-uskovia. Se on todella ihanaa! Kristittyjen yhteys todella on jotain todella ainutlaatuista. Mihin tahansa uskovien iltaan menee, tuntuu kuin tulisi siskojen ja veljien luokse. :) Olen muutenkin läheisempi uskovien ystävieni kanssa kuin ei-uskovien, jotka olen jo tuntenut yli kymmenen vuotta.

      - Karo

      Poista
    5. Aika kurja tuo ystäväsi tilanne. Siinä suhteessa, että kun on kerran sortunut esiaviolliseen seksiin, riski langeta uudelleen on suurempi. Mutta niin kuin sanoit, tällaisia tilanteita on helpompi välttää, kun ei aseta itseään riskitilanteisiin tarkoituksella.

      Ihanaa, että sulla on uskovia ystäviä noin paljon :) mulla on yksi uskovainen ystävä, mutta hän asuu toisella puolen Suomea.

      Poista
    6. Aika kurja tuo ystäväsi tilanne. Siinä suhteessa, että kun on kerran sortunut esiaviolliseen seksiin, riski langeta uudelleen on suurempi. Mutta niin kuin sanoit, tällaisia tilanteita on helpompi välttää, kun ei aseta itseään riskitilanteisiin tarkoituksella.

      Ihanaa, että sulla on uskovia ystäviä noin paljon :) mulla on yksi uskovainen ystävä, mutta hän asuu toisella puolen Suomea.

      Poista
  3. <3 <3 Kaikelle on tarkoituksensa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Kiitos näistä sanoista, ne muistutti taas mua. :) ♡

      Poista

Jokainen sana on merkityksellinen.
Vastaan kommenteihin blogiini.