keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Ainiaan


Muistan itkuiset silmäni kolmoishermosärystä ja haaveeni, että vielä kävelisin kesällä kivutta meren rannalla.
Päivä koitti nopeammin kuin kuvittelin. Viime perjantaina kävimme syömässä vakiokiinalaisessamme ja ajoimme sen jälkeen kapeaa kujaa pitkin meren rannalle. Näin tornihuoneistot ja edessä ammottavan meren kidan.

Emme kauaa seisseet rannalla. Oli kylmä tuuli, ja hampaissani tuntui lievää, porausta muistuttavaa kipua; se on ihan normaali olotila minulle. Mutta kivuton verrattuna synnytyskipuun verrattavaan hermosärkyyn.
Rantakahvila oli suljettu, joten ajoimme pois.

Huomasin toisen kahvilan. Sen, missä ovat läpivalaisevat suuret kattolamput, kuin lasinpuhaltajan aarteet. Terassilla oli lämpölamput, ja muutama ihminen.
Menimme sisälle. Otit laten, minä kaakaon, ja kävimme terassille istumaan.

Katselin merelle. Aavassa pimeydessä purjehti joutsen. Ajattelin häitä läheisellä saarella. Syttymätön unelma. Kävisikö se toteen vielä. Miten paljon voikaan haluta sanoa tahdon.
Luvata Jumalan edessä, vannoa vala. Luvata ikuisesti. Ainiaan.

9 kommenttia:

  1. Oi kyllä, joskin ajallanne ja tavallanne. En ole aikasemmin kommentoinut mitään, vaikka olen lukenut ihanaa blogiasi jo pitkään. Tätä lukiessani, koin voimakkaan tunteen kirjoittaa tämän kommentin. Sinetöikää kaunis rakkausliittonne Jumalan kasvojen edessä, se antaa teille lisää voimaa ja vahvistusta yhteiselle taipaleelle. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos tuhannesti kauniista sanoistasi. :) ♡ ihanaa, että luet blogiani.
      Kyllä varmasti sinetöimme vielä. :) se on vain tuosta toisesta osapuolesta kiinni. ♡

      Poista
  2. Kirjoitat aina niin kauniisti ja sydäntä sykähdyttävästi. <3 Toivon todella, että pääset hyödyntämään lahjaasi täysillä Jumalan haluamiin tarkoituksiin.

    Oletko koskaan miettinyt, että voisitte lopettaa aviollisen elämän ennen kuin olette oikeasti naimisissa? Tässä tapauksessa se tarkoittaisi seksielämää, koska lasten kannalta ei olisi hyväksi asua eri osoitteissa. Tosin ymmärrän kyllä, jos tuollainen ratkaisu tuntuisi miehesi näkökulmasta painostamiselta tai jopa "kiristämiseltä" naimisiin. Rukoilen teidän puolestanne. Jospa avioliittoa ei tarvitsisi odottaa enää kovin kauaa. :)

    Minäkin haluaisin jo naimisiin, vaikka miestäkään ei ole vielä löytynyt. :D Mutta eiköhän silläkin ole aikansa. Muistat varmaan, kun muutama kuukausi sitten menin paljastamaan tunteeni eräällä seurakunnan miehelle (ns. kaikkien kaveri), mutta sain pakit. Sittemmin olemme ystävystyneet miehen aloitteesta. Juttelemme vähintään kerran viikossa Facebookissa useamman tunnin kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan väliltä. Olen todella iloinen, että minulla ystävä, joka kysyy aktiivisesti kuulumisiani. Usein se menee niin, että minä olen kaikissa ystävyyssuhteissani aktiivisempi osapuoli. Mies on todella hyväsydäminen ja ihana ihminen; oikeastaan hän on esikuvani hyvästä miehestä. :D Vaikka pidänkin todella siitä, että mies on ystäväni, se on kuitenkin omalla tavallaan sydäntä riipivää, kun emme ole enempää. :( Olen kuitenkin nyt ajatellut niin, että mieluumin haluan olla edes hänen ystävänsä kuin, ettemme olisi tekemisissä ollenkaan.

    - Karo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos niin paljon taas ihanista sanoistasi. ♡ :) toivon kans, että vielä joskus "löisin läpi" teksteilläni.

      Oon miettinyt tuota asiaa paljon. Kuitenkin tullut siihen tulokseen, että onko siinä järkeä. Mieheni ei tiedä, häämöttääkö avioliitto kahden, viiden vai kymmenen vuoden päästä vai tapahtuuko sitä koskaan. En voi kuin rukoilla Jumalan armoa yllemme.

      Ihanaa, että sulla on noin mukava miespuolinen ystävä. Kannattaa pitää hänestä kiinni. Mulla oli ennen muutama miespuolinen ystävä, muttei ole ollut enää vuosiin. He sinkosivat elämästäni kuin leppäkeihäät lasten saannin myötä.
      Ymmärrän hyvin surusi tilanteestasi. Mutta sulla on mahtava asenne: parempi hän ystävänä kuin ei mitään. Ja monesti ne täydellisiltä vaikuttavat miehet ovatkin loppujen lopuksi kaikista pimeimpiä. En tarkoita, että hän olisi, mutta kokemuksen kautta oon huomannut tämän monista.

      Aikaa ei ole Jumalan valtakunnassa. Jumalan aikakäsitteet poikkeavat paljon omistamme. Aika puolisosi löytämiseen voi tuntua ikuisuudelta, mutta Jumalalle se on vain yksi henkäys. :) ♡

      Poista

Jokainen sana on merkityksellinen.
Vastaan kommenteihin blogiini.