keskiviikko 10. elokuuta 2016

Kimmeltävää



Aurinko kimmeltää sinessä. On helpompi olla ja rakentaa tulevaa.
Vaikka iltaisin särky hampaissa on läpitunkevaa. Toisinaan saan jäätäviä iskuja korvaan, milloin mihinkin kasvojen osaan, ja hetken mietin, jos se ei menekään ohi. Mutta kipuun on helppo nukahtaa. Ja aina se on loppunut.

Pitäisi palata yliopistolle, kun nuorimmainen on vuoden ikäinen. Mutta en ole palaamassa kokopäiväiseksi. Teen kursseja kotoa käsin, koska haluan hoitaa lapsia vielä kotona, koska nuorin on vasta vauva. Uskon, että Jumala järjestää asiat.
Tämän syksyn aion kuitenkin vielä olla ja nauttia lasten kanssa, kun äitiyslomaa on jäljellä.

Parisuhteemme on eheytynyt, kuin Jumala olisi muovaillut sydämiämme. Jos pariterapiasta soitetaan, en tiedä, tarvitsemmeko sitä enää. Tiedämme karikkoiset kohtamme, ja toisaalta osaamme kääntää oikeat kivet, joiden alla uinuvat helmisimpukat.
Tuntui merkitykselliseltä kuulla: "Mä haluan olla sun kanssa aina". Siinä oli vahva äänenpaino.

Ilmassa on haikeuttakin. Vanhempani muuttavat toiselle puolelle maailmaa vuodeksi. Tukiverkosto kapenee. Olen katsellut kristillisiä perhekerhoja ja muskareita, ja miettinyt: nyt olisi aika. Saada arkeen vähän vastapainoa, lapsilleni ja itselleni seuraa.

Tämä on ollut paras kesä aikoihin. Olen vapaa mieleltäni, vaikken fyysisesti. Ehkä siksi osaan tarttua hetkiin. Keinua niiden mukana kuin horsmakiitäjä heinänvarressa.

8 kommenttia:

  1. miten mielettömän hyvää tekstiä taas! sun blogi on omalla tavalla niin ihana, vaikka muut blogit joita luen, on ihan erilaisia. silti sun postauksista oottaa innolla. :)
    en tunne teitä yhtään mutta silti toivon teille kaikkea hyvää<3 uusia postauksia ootellessa ja syksyterkkuja lähettäen -Laura

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos tosi paljon jälleen kerran piristävistä sanoistasi!♡ ihanaa, että blogini on sun suosikeissa. :)
      Kiitos samoin sulle hyvää syksyn alkua, kaikkea hyvää arkeesi ja siunausta. :) ♡ kunpa saatais vielä yhdet helteet tänne Pohjolaan. :)

      Poista
  2. Mitä mieltä olet siitä, että lapsi saisi itse päättää uskonto- tai kirkkokuntansa? Mun vanhemmat ja mä ollaan ateisteja, mutta mun sisko liittyi ev.lut kirkkoon joskus yläasteella. Yhden mun kaverin perheessä vanhemmista toinen on kuulunut johonkin kirkkoon, ja lapset ovat myöhemmin itse liittyneet eri kirkkoihin ja vaikuttavat ihan tyytyväisiltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm, heititpä hankalan kysymyksen. :)
      15-vuotiaana saa erota vanhempien uskontokunnasta tai liittyä uuteen uskontokuntaan vanhempien kirjallisella suostumuksella. 18-vuotiaana saa päättää itse uskontokunnastaan.
      Mun mielestä täytyy miettiä yleistä moraalitajua eli missä iässä lapsi alkaa hahmottamaan, mikä on oikein ja väärin. Tässä asiassa on kaksi puolta: olisi hyvä, että ikärajaa päättää oma uskonto/kirkkokunta alennettaisiin, koska mielestäni 16-vuotias on jo ainakin tarpeeksi itsenäinen ja fiksu päättämään oman uskontonsa, niin kuin myös vaikkapa äänestämään. Mutta toisaalta teini-iässä voi iskeä joillekin kapina erota esim. Vanhempiensa kirkkokunnasta ja liittyä vaikkapa protestiksi suomalaisen muinaisuskon jäseneksi. :D sitten myöhemmin tajuta aikuisena, että tämä vanhempien kirkkokunta olikin ihan hyvä juttu. Sanoisin kyllä, että ikärajaa voisi alentaa, mutta joku 6v lapsi on vielä liian nuori mielestäni.
      Jumala on kuitenkin uskonnosta riippuen läsnä kaikkialla. :) ja vaikket kuuluisi kirkkoon, voit silti pelastua.

      Poista
  3. Kaikkea hyvää teidän alkavaan syksyyn :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! :) samoin sinun syksyysi ja elämääsi. ♡

      Poista
  4. Ihana kuulla, että parisuhteenne on eheytynyt. Jumala pystyy ihmeellisellä tavalla ratkaisemaan mahdottomimmatkin sotkut. Usein avain on juuri siinä, että yrittää itse vähemmän ja luottaa enemmän Jumalaan. :)

    - Karo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tuntuu tosi hyvältä, että asiat ovat paremmin. Ja tuntuu ihanalta, että mulla on sut ja muut lukijat, jotka elää tilannetta kanssani.
      Jumala ei kyllä jätä koskaan yksin, vaikka odottavan aika on välillä tosi pitkä. ♡

      Poista

Jokainen sana on merkityksellinen.
Vastaan kommenteihin blogiini.