torstai 3. elokuuta 2017

Elossa


Ajattelin päivittää lyhyesti blogia. Kesä on mennyt lasten kanssa ollessa, häitä järjestellessä, keikkatöitä tehdessä, mökkeillessä ja sukuloidessa. Tarkoitukseni oli pyhittää kesä vain häiden järjestelylle, mutta kun töitä tuli, niin otin vastaan mielelläni.

On ollut todella kiire. Kipu- ja oiretilanne ei ole helpottunut kiireestä ja stressistä, enkä edes päässyt sisätaudeille tutkimuksiin. Keväällä oli älytön pahenemisvaihe, mutta nyt on aavistuksen helpompaa. En ainakaan heräile voimakkaaseen röyhtäilyyn ja hengenahdistukseen öisin. Onneksi on lääkkeitä.

Yksi läheisemme on sairastunut vakavasti, joten kesä on mennyt vähän suruhuurteessakin, ja ajaessa katsomaan häntä pitkän matkan päähän.

Silmät risteilevät lääkkeistä, inhoan tätä väsymystä, joka pakottaa nukkumaan 9-13 tuntia yössä. Häihin on aikaa enää viikko. Vielä täytyisi hankkia hääkarkit, leipoa 160 lusikkaleipää, organisoida, järjestellä. Joka päivä menee viesteihin ja puheluihin vastatessa.
Mutta viikon päästäni unelmani toteutuu, ja kävelen alttarille elämäni miehen kanssa.

Kirjoitan enemmän, kun aikaa on taas. Ensi viikolla esikoinen aloittaa kerhon, ja häiden jälkeen pitäisi taas keskittyä kurssien tekemiseen. Mutta nyt yritän pysyä tässä rakkauskuplassa elokuun.